Huhhuh

Moi
Tosiaan maskottimme poismenosta on viikko ja päätähtemme on poissa näyttämöltä piiiitkän aikaa. Tapaturman jälkeen on kylmetetty ja hoidettu haavaa ja seisotettu, nyt pääsee jo pihalle päiväksi.
Käytiin tänään klinikalla (vähän varmuuden vuoksi) kun Eppu on klenkannu oej paljon. Muut jalat ok.

Ontumatutkimuksessa mej kaikin puolin reagoi. Ell sanoi ettei vielä piikitä niveliä, katotaan 1 kk päästä. Kertoi ultraavansa jalat jännevammojen varalta.

Ja siellähän oli molemmissa etujaloissa 20%.. Vähän, mutta tällasissa asioissa aina jännitän toipumista sikana. Nyt siis joudun jännittämään kuuukausitolkulla.

Kuulumiset

Hei
Ei olekaan viikkoon päivitetty. Aika paljon on kyllä tapahtunut. Ihan maastoilua, pitkää ja lyhyttä ja koulutreeniä, pitkästä aikaa kangilla ym.
Eilen kärryharjoitukset taas, joissa Eppu sai sätkyn ja lähti kärryt perässään maneesiin. Juoksi tunnin ympyrää ja luovutti. Kärryt kippasi lopussa. Tuloksena erittäin kipeä ja turvonnut poni ja yksi pahempi haava. Lähellä jännettä.. nyt vaan rukoillaan ettei tulehdu.
Mutta siis kaikki jalat on tallella ponilla pää pelissä, tänäään eläinlääkäri kävi, rauhoitettiin, että nähtiin haava kunnolla ja saatiin hoito-ohjeet. Nyt jo kävelee, ei suostunut aamulla tulemaan karsinasta lihaskivuiltaan. Nyt se saa sitten kipulääkettä ja mahalääkettä ja mitä vielä. Vielä Eppu ei ole joko hoksannut Sannin poissaoloa tai ei välitä siitä kovasti. Toivon jälkimmäistä.

Sitten vähän suunnitellumpi juttu, tänään Epun ja meidän rakas ystävämme Sanni pääsi ikiuneen. Sannin nivelrikko oli äitynyt pahaksi. Hevonen oli päältä päin todella hyvännäköinen mutta pakko uskoa - rikki, mikä rikki. Eläinlääkäri nukutti Sannin tallipihassa ja veimme sen Himangan suunnille suvun tilalle hautaan. Sinne pääsee joskus pitkän ajan päästä ponikin, kun siitä aika jättää. Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan (tai edes sinne päin), emme tule myymään Eppua koskaan.

Lähipäivät siis koostuvat kipeän hevosen hoidosta sen sijaan että olisi voinut keskittyä iloisiin asioihin hevostellessa. Tästä jos pääsisi edes viikon eteenpäin.

Eppusen kuulumisia

Hei!

Hiljaiseloa jonkin aikaa eletty, Eppu on ollut ma-ke leiriläisten hoidettavana ja ratsastettavana niin ei ole ollut paljon kerrottavaa. Siellä se on kiltisti kyytsännyt pikkuratsastajia, talutuksessa ja ilman, kentällä ja maastossakin. En tiiä minkälainen se on ollu hoitaa, varmaan perus Eppu, kiltti ja helppo.

Tänään Epulla oli vuokraaja, katsotaan mitä huomenna tapahtuu. Elli vois käydä heittään siirtolan yksin illalla, mut toisaalta kouluakin pitäis mennä. Saa jäädä kuitenkin Ellin liikutettavaks, mä ajattelin mennä Namilla kouluvalmennukseen :D.

Töiden jälkeen ajeltiin iskän ja Ellin kans Ouluun katsomaan Epulle tallipaikkaa syksystä lähtien. Käytiin kahdella tallilla, aika samanlaisia puitteiltaan. Luulen et meille on nyt aika selvää mihin Eppu syksyllä menee. Outoa katsoa paikkaa vaan toiselle. :/ Ja ne ihmiset siellä, ne ei edes tiedä kenestä on kyse jos mainitsee jotain Sannista... niin outoa.

Nopia maasto

Heissan

Tänään olikin siinä mielessä erikoinen päivä että Epun ja Sannin vanha kamu Nami (ja Amanda.. :P) tuli tallille, ja meiän perheestä ylivoimaisesti suurin osa eli 12 jäsentä, siskonlapset ja veljenlapset mukaan laskettuna, kävi tallilla moikkaamassa hevosia. Samoihin aikoihin Nami ja Amanda tuli joten kaikki pääsi sitten kattomaan hevosten riehumista. Eipä se nyt kauaa kestänyt ku kaikki on tuttuja jo ennestään mutta kuitenkin, vähän pitää aina juosta ja jutella. Kyllä siinä pikkulapsillaki ihmettelemistä riitti, kaiken maailman eriväriset hevoset ja traktori ja kouluaidat ja heinäpussit (3 v tiesi hevosen ilmeestä; "Hevosella on nälkä. Pitää antaa ruohoa." Yleensä on kyllä puhuttu heinästä, mutta kai se tiesi, että laidunkausi on alkamassa? :D 2 v taas hihkui kun se näki Namin, mitä en kyllä ihmettele, sen väritys aiheuttaa vähän vanhemmissakin ihmisissä ihmettelyä. Saattoi se kyllä nauraa muillekin hevosille..

Illalla mentiin tallille puoli kuuden maissa. Seittemältä oli kokous, joten aateltiin liikuttaa Eppu ja tehä hommat sitte jälestä päin. Amanda oli vielä reissussa, ja pystyttiin ottaa Nami maastoon, harmi ku ei ollut paljo aikaa. Heitettiin sitte vaan siirtola. Oli kyllä aika vähän aikaa käytettävänä, mutta ku Eppu johti niin hienosti ja mentiin paljo ravia ja laukkaa, nii ei tullu
ongelmia. Meni vaan 35 minuuttia! Epulla on niin iso askel että se on todella matkaa voittava (ja aikaa..) ja kylläpä sainkin pinkoa Namilla perässä! Oon niin huono luottamaan muihin ku omiin hevosiin maastossa, pitää välillä muistuttaa itseä, että Naminkin oon tuntenut monta vuotta ja ratsastanut monta kertaa, että eihän siinä ole mitään jännitettävää! Ja nätistihän se menikin, oikeen asettu Epun taakse niin kuin olis possujunassa..

Sitte oli kokous ja laitettiin ruoat ja tehtiin muita hommia, laitettiin hevoset vielä pihalle karsinoiden siivouksen ajaksi. Sanni oli vähän sitä mieltä kun haettiin sisälle että ton ponitammanhan vois jättää sisälle, ja Nami joutu odottamaan Amandaa vähän kauempana, raukka! Eppu tuli tietysti portinpieleen, se on kuitenkin pomo. Vaikka Nami on tamma ja vanhempi..